Radio on säilyttänyt paikkansa monen arjessa vaikka teknologinen kehitys työntää yli 100 vuotta vanhaa keksintöä voimalla nurkkaan. Osalle nuoremman polven ihmisiä perinteinen radio saattaa olla jo vieraampi väline, sillä radiota voi kuunnella älypuhelimenkin avulla.
Sen sijaan monille perinteiseen radionkuunteluun liittyy monia positiivisia tuntemuksia. Radion napsahtaa tottuneesti päälle keittiössä samalla kun aamun ensimmäiset kahvikupilliset valuvat keittimestä, tuttu kanava ja ääni kertovat pehmeällä äänellä uutiset. Matkalla töihin valitaan autoradiosta tuttu kanava ja aamushow, letkeää musiikkia ja sanailua. Töissä työpäivää rytmittää radiokanava ja päivän uutiset. Monille radiolla on olennainen sija arjessa.
Popov ja muut keksijät
Venäläistä Alexandr Popovia pidetään radiotekniikan pioneerina, sillä hän hyödynsi ensimmäisenä teoriaa käytännössä, ennen Popovia monet aikalaiset olivat jo kokeilleet sähkömagneettisen säteilyn hyödyntämistä mutta yhteyttä käytäntöön ei saatu jalostettua. Popov sen sijaan teki radiolähetyskokeilujaan myös Suomessa.
Maailman ensimmäinen radiolähetys kuultiin Yhdysvaltojen Massachusettsissa jouluaattona vuonna 1906 ja kaupallinen radiotoiminta käynnistyi 1920-luvulla. Radion toiminta perustuu radioaaltoihin, niitä ei voi nähdä, sillä ne liikkuvat ilmassa. Radion lisäksi myös televisiolähetykset ja matkapuhelimien toiminta perustuu tähän keksintöön.
Kun tekniikka ajoi ohi
Nopeasti eteenpäin rynnistävän teknologisen vallankumouksen tohinassa radio tuntuu auttamattomasti putoavan kilpajuoksusta. Vanhat aparaatit aamiaispöydän laidalla voivat hyvinkin olla pian historiaa mutta itse radiontoiminta siirtyy mahdollisesti uusille väylille ja tulevaisuudessa sitä kuunnellaan yhä useammin kannettavista laitteista.
Internet tarjoaa radionkuuntelijalle itse asiassa huomattavasti laajemmat mahdollisuudet kuunteluun kuin perinteinen radiosoitin, netin kautta tarjolla on satojen asemien valikoima, jota ei ole sidottu maanrajoihin.
Kaupallinen radiotoiminta
Kaupallinen radiotoiminta on Suomessa perujaan vuodelta 1985 eli huomattavasti myöhemmin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Suomessa kaupalliset asemat ponkaisivat nopeasti suosioon ja aloittivat toimintansa melko rautaisella otteella, sama on jatkunut näihin päiviin asti. Suomalaisten radioasemien tulevaisuus mietityttää taatusti monia päätöksentekijöitä, riittävätkö suomalaiset valttikortit kuten suomen kieli, suomalainen musiikki, suomalaisiin uppoavat vitsit ja tarinatuokiot?
80-luvun taitteessa syntyneille nuorille radio tarjosi väylän myös nuorisokulttuuriin, muiden medioiden tarjontakin oli rajattua joten nuoret liimautuivat radion ääreen silloin kun heille tarjottiin nuorisomusiikkia tai nuorisoa kiinnostaneita keskusteluohjelmia. Nykyisin tarjontaa on paljon ja jokainen on tottunut kuuntelemaan ja katsomaan itselle sopivaa tarjontaa silloin kuin se itselle parhaiten sopii.
Radio- tai tv-lähetyksen äärelle ei enää istahdeta tiettyyn kellonaikaan vaan napsautetaan musiikki tai leffa pyörimään palvelun kautta silloin kun huvittaa. Tulevaisuudessa radion pärjääminen kilpailussa tuleekin riippumaan siitä, pystyykö se uudistumaan vaadittavalla tavalla. Internet, teknologia, mainoskamppailu ja kuulijoiden tavoittaminen ovat asioita, jotka radiotoiminnan tulee kääntää itselleen voitoksi. Tällöin se pysyy aalloilla vielä seuraavallakin vuosikymmenellä.
